Tuhkatimantteja sun kai pitäis saada

Paksusormisena pallerona huokailen usein sormushyllyillä turhautuneena. Jostain syystä minulle ei ole aiemmin tullut mieleen, että sormuksia voisi tehdä itsekin. Tai on, mutta olen päätynyt vain toteamaan että välmiit sormuspohjatkin ovat säädettävyydestä huolimatta liian pieniä.

Eilen istuin Emmin olohuoneessa ja rohmusin hänen helmirasiastaan kauniin kivellisen linkkikappaleen ja siitä se ajatus sitten lähti. 0,8 mm metallilangasta syntyi akryylimaalipurkin ympärille sormus. Koska kyseessä olen minä, malli on tietenkin epäsymmetrinen.

Läjäpäin nukkeja

Kävimme viime viikonloppuna Lyonissa Ldoll-festivaaleilla. Olimme varanneet myyntipöydän jo keväällä mutta tekemistä on ollut muka niin paljon, että panikoimme viimeiseen saakka Minnaken kanssa saammeko pöytäämme mitenkään täyteen. Olin haalinut kesällä kankaita vaikka millä mitalla mutta päädyin lopulta lähinnä virkkaamaan sillä suurin osa tuotteista syntyi lopulta yrittäjyyskurssin tunneilla. Muutaman simppelin hameen ehdin sentään ommella niin mallinukke sai jotain päällensä topin kaveriksi.

Innostuin paikanpäällä näpertämään muutaman pinnin joista tuli heti ensimmäisen jälkeen pienimuotoinen hitti. Näitä näperretään siis tulevaisuudessa lisääkin. Pohjan pinnin koko on 10 mm. Ruusut ompelin seam binding -nauhasta niinkuin suurimman osan toppienkin ruusuista. Se on mukavan ohutta ja helposti käsiteltävää tähän tarkoitukseen. Ainoa harmistus oikeastaan on, että sen päitä ei voi siistiä sulattamalla. 

Räpsin messuruuhkassa kuvia nukesta jos toisestakin. Kaikkea mahtavuutta en tietenkään saanut vangittua mutta monta upeaa asua, modausta ja nukkea kuitenkin. Kuvia voi selailla täällä.