Sketch Saturday #157

Tämän viikon Sketch Saturday -luonnos oli melko haastava. Pyörittelin sitä suuntaan jos toiseen ja jos jonkinlaisilla papereilla. Päädyin lopulta harmaa-turkoosiin värimaailmaan.

Leimasin reunoille ja kuvan taustalle roiskeita Nea-Idean leimasimella Tiimarin helmiäishohtoisella akryylimaalilla. Ostin ensin helmiäissetin ja palasin jostain perverssistä syystä ostamaan myös neonvärisetin. En kuolemaksenikaan muista merkkiä, mutta nämä 12 purkin seteissä myytävät maalit ovat olleet yllättävän kivoja.

Maalasin ylänurkkaan puisen napin samalla maalilla ja lisäsin päälle kirkasta Distress Crackle Paintia. Hinkkasin raot vielä mustalla musteella.

Hattaran sukua

Mietin herätessäni, että tänään voisi kokeilla hääkorttia. Myöhemmin muistin, että minulla on vielä käyttämättä joskus ostamani The Greeting Farmin digihääpari. Nyt kun ajattelen asiaa, minulla on myös Dustin Piken nallepari jota en sitäkään ole koskaan käyttänyt.

Lopputulos oli herttainen sekasotku: Tein ensin musteenlevittimen, Priman maskien ja Tattered Rose -distressin kanssa pohjalle kiekuroita. Hieroin pohjan päälle akryylipastaa ja kimallelumimössöä ja lisäsin sotkuun ison palan vaaleanpunaista pitsiä ja vähän pieniä helmiä.

Ompelin ruusun toisesta vaaleanpunaisesta pitsistä ja jätin ylimääräisen nauhan leikkaamatta. Nauharuusu sai kaverikseen pikkiriikkisiä paperisia spiraaliruusuja ja helmiäisperhosia.

Kimalteen älytön määrä ei näy kuvasta mutta sitä on paljon. Suihkautin kuvan päälle vielä Glimmer Mistiä kaiken varalta.

Ylioppineille

Minua hätyyteltiin tekemään pikaisesti ylioppilaskortteja eikä siinä auttanut muu kuin tarttua tuumasta toimeen. Päätin aloittaessani olla tasapuolinen tyttöjen ja poikien välillä mutta toisin taas kävi. Naisten kortit vain ovat niin paljon helpompia! Ainoat pojille suunnatut aikaansaannokset olivat nämä shekit tai setelit syövät kirjekuorikortit.

Jälkimmäisessä käytin minulle täysin uusia koristeita, Doodlebugin dotletseja. Innoistuin noista nepparin näköisistä pikkukavereista ihan hirveästi ja harmittelen, kun tilasin vain pienet pussit turkooseja ja valkoisia kokeeksi. Toivotaan, että näitä saa myöhemminkin.

Ystäväni Emmi oli pelastava enkeli ja piirsi minulle yo-kuvia. Ensimmäisestä syntyi kortti BINGO!-haasteeseen numero 12. Rivini oli helmiäinen-perhonen-krakleerattu. Isompi perhonen on stanssattu Marianne Design -stanssilla helmiäiskartongista ja pienempi, Alterations -stanssilla leikattu on maalattu kirkkaalla Distress Crackle Paintillä. Testailin myös kauan odottamaani Martha Stewartin nuuttauslautaa ja taittelin kortille kuoren samasta My Minds Eyen taustapaperista.

Toinen kuva sopii molemmille sukupuolille, mutta senkin ensimmäinen versiosta tuli tyttömäinen. Osallistun tällä pinkillä tuotoksella Sketch Saturday -haasteeseen numero 156. Käänsin luonnosta 90 astetta myötäpäivään.


Viimeisenä vielä yksi herkkä kirjekuorikortti.

Melkoinen urakka

Kaverini tarvitsi 70 hääkutsua syksyllä järjestettäviin juhliinsa. Minähän näppäränä tyttönä tietysti lupasin tehdä ne. Lopputulos oli mielestäni vallan suloinen vaikka muutama ärräpää pääsikin matkan varrella. Oppikaa virheistäni rakkaat lukijat, niin minäkin toivottavasti teen.

1. Mallin suunnittelussa tulee ottaa huomioon toistettavuus

En suosittele valitsemaan kutsuun väritettävää leimakuvaa jos niitä on tehtävä yli 10 kpl. Vaikka vieraat tuskin vertailevat kutsuja keskenään, itselle tulee värittäessä epäonnistunut olo kun jokainen kuva on vähän erilainen. Lisäksi värittämiseen menee aikaa enemmän kuin sille on suunnitellut, varsinkin kun ei ole kuitenkaan suunnitellessa laskenut pilaavansa 24 kuvaa.

Käytössä oli Sylvie's designin halaileva lintupari.


2. Vaikka distresseillä saakin kivan elävän pinnan, kannattaa silti harkita onko valkoisen kartongin värjääminen fiksumpaa kuin värillisen kartongin käyttö

Olisin säästänyt aika paljon aikaa jos olisin valinnut stanssitaustaan kauniin sinisen paperin ja vaikka käynyt sen reunat ruskealla läpi sen sijaan, että värjäsin jokaisen kuvion musteenlevittäjällä.



3. Jos päädytään käyttämään leimakuvaa, tehdään siitä stanssattavan muotoinen

Ihan välttämättä halusin, että nuo oksat tulevat ympyrästä yli. Niinpä leimakuvat oli leikattava käsin. Se tarkoitti yhtä inhimillisen virheen mahdollisuutta lisää.

4. Jollei ole ihan pakko, ei toimiteta vesiliukoisilla musteilla toteutettuja kutsuja morsiamelle päivänä, jolloin sataa vettä saavista kaataen.

Tämän tilityksen jälkeen voin vain sanoa kaikille tuleville morsiamille, että säästäkää hermojanne kutsujen teossa ja ulkoistakaa kiroilu vaikkapa minulle. Alan olla siinä aika hyvä.

Samoista materiaaleista 4/4

Tämäkin rinki tuli päätökseensä. Ensimmäinen samoista materiaaleista rinkini joskus muinoin oli mielestäni jotakin aivan kamalaa. Rehellisesti täytyy myöntää, että kirosin jokaisen kuoren lähettäjän kun en saanut mitään sopimaan toisiinsa. Meni pitkään, ennen kuin lähdin mukaan seuraavan kerran.

Tässä ja edellisessä ringissä kuoret ovat olleet huolellisesti ajatuksen kanssa koottuja eikä kirosanoja ole tullut kuin yhden kortin kohdalla ja sekin oli omista materiaaleista. Minnamannan kuori ei ollut poikkeus tässä suhteessa.


Väriyhdistelmä oli ihana, rakastan varsinkin oranssia! Yksi paperi ja hattuneula jäivät käyttämättä. Mallailin neulaa moneen kohtaan mutta se ei jostain syystä halunnut mukaan.


Maalasin valkoiset kukat distresseillä ja Perfect Pearlseillä. Tämä on ihkaensimmäinen porraskorttini ja vallan hauska tehtävä. Vähän malli näyttää hassulta kiinni taitettuna mutta lahjapöydälle asettamista ajatellen se on mahtava.

Bildmålarnanin leimakuva oli sinänsä tervetullut, etten omista yhtäkään ylioppilasleimaa. Tarkoitukseni on ollut ostaa Magnolian pelkkä lakki mutten vielä ole saanut aikaiseksi tilata sitä. Pelkkä lakki siksi, että minulla on vähän henkisiä ongelmia niiden muutamien hahmojen kanssa joita on saatavilla ylioppilaslakki päässä. Samoja ongelmia kuin useiden hääparienkin kanssa. En oikein aina ymmärrä miksi hahmot ovat lapsia. Muutama hauskakin lapsihääparileima on toki olemassa: Ne, joista näkee selvästi, että leikitään liian suuret vaatteet päällä.

Ylioppilaaksi pääsevät ovat vielä vähän siinä iässä, että saattavat pahimmassa tapauksessa vetää herneen nenäänsä kun isotäti ilmestyy paikalle kortin kanssa jossa aikuistumisriittiään läpikäyvä sankaritar kuvataan pikkutyttönä. Vai olenko se sittenkin vain minä jota tämä häiritsee?

Muiden tuotoksia voi käydä vakoilemassa seuraavista blogeista:
Minnamanna
Pipertäjä
Sveta

Samoista materiaaleista 3/4

Kirsi lähetti Svetan ringin kolmannet materiaalit. Ihanan värikkäässä kuoressa oli vekkuli peikko tikkarinsa kanssa. Kuva sanoi suoraan, että haluaa tulla väritetyksi disstresseillä. Ajattelin, että olisi hyvä idea väittää sille vastaan ja kaivoin tussit esiin. Ensimmäinen yritys lensi roskakoriin. Toinen meni parin päivän kuluttua perässä. Lopulta annoin sille periksi ja otin siveltimeen vähemmän siroon käteeni.


Se on hassua kuinka selvästi tietyt kuvat yhdistyvät päässä tiettyyn väritystapaan. Pammun tavoin tuppaan ajattelemaan Doodleja ja muita sentyylisiä selkeinä tussitapauksina, samoin kuin The Greeting Farmin hahmoja ja KennyK:n kuvia. Olen aivan lääpälläni Mintun distresseillä väritettyihin Kennyihin mutten osaa itse yhdistää niitä kahta.

Takaisin materiaaleihin ja korttiin. Koivupaperin toinen puoli oli vihreäpilkullinen ja kävi tällä kertaa paremmin tarpeisiini. Pikkutilpehööristä jäi käyttämättä aika paljon. Lisäsin omistani korttipohjan ja tekstin.


Minnamanna lähettää ringin viimeiset materiaalit ja epäilenpä niiden kolahtavan postiluukusta muutaman tunnin sisällä.

Juhlahumua

Juhlimme eilen isäni 50-vuotispäiviä ja samalla pikkusiskoni valmistujaisia. Molemmille kerättiin kimppalahjat ja niitä varten tarvittiin kortit. Jostain kumman syystä tällaiset nakit tuppaavat lankeamaan minulle.

Siskon lahjakorttiin kokeilin Annen kirjekuorikortin ohjetta. Värimaailma ja teema määräytyi pitkälti paperin mukaan sillä totesin, että omistan käsittämättömän vähän kaksipuoleisia papereita. Tim Holtz oli aikalailla ainoa vaihtoehto.


Leimasin yksiväriselle alueelle kirjoituskoneen ja muutamia tekstejä Vintage Photo -distressillä. Samalla värillä kävin läpi kaikki reunat ja värjäsin kukat ja kirjaimen. Kukkien keskustat ja muut pilkut on maalattu Game Colorsin Tinny Tin -maalilla. Snellie Snellen boordistanssit ovat sopivasti mitoitettuja niin, että kahdesta stanssinmitasta saa taiteltua korttikokoisen rosetin.


Tulostin sisäkortin taustan akvarellipaperille. Paperin teemaan sopi paremmin Lizzabethin Photoshop brushin vanha mainoskuva kuin moderni järjestelmäkamera. Shekin leimasin erilliselle paperille.

Isän kortti olikin sitten haastavampi. Miesten kortit ovat olevinaan hirveän hankalia tehtäviä. Kuviopaperivarastossani ei ole kovin montaa miehelle sopivaa paperia eikä aihe yhtään auttanut asiaa. Lahja nimittäin oli tandemhyppy.

Päädyin sotkemaan yksiväriselle kartongille pilviä dissareiden, valkoisen akryylimaalin ja Pop Up paintin kanssa. Black Leaf Studiosin lentokone on väritetty Neopikoilla. Vaikka se ei kuvasta näykään, propelli on nostettu 3D-tarroilla. Leimailin sekaan muutamia pieniä lintuja PaperArtsyn leimoilla.

Sisäosaan piirsin KennyK:n pojalle valjaat ja yhdistin sen vääntämääni laskuvarjoon. Varjo ja hyppääjä ovat popup -mekanismilla 2 cm irti pohjasta. Liimasin systeemin kasaan niin, että popup -pala on kiinni laskuvarjossa ja poika roikkuu siitä ilman tukea.


Takapuolella olevaan taskuun printattiin vielä hyppyyn liittyviä ohjeita ja rajoituksia. Siellä on myös yksi ostos jota olen kokonaan unohtanut mainostaa. Tilasin taannoin Kirsiltä kaksi erilaista signeerausleimasinta nimelläni hintaan 10€/kpl. Valinnanvaraa malleissa oli vaikka kuinka paljon ja jokaisen tekstejä pystyi säätämään haluamallaan tavalla. Suosittelen lämpimästi!

Isän kortin etukannesta tuli vähän mitä tuli mutta olen tyytyväinen sisäsivuun.

Maailmani

Noniin. työhuoneeni on vihdoin siinä kunnossa, että uskallan näyttää sen. Olen viettänyt siellä jo aikaa vaikka kuinka ja paljon ja ainakin tässä vaiheessa tuntuu siltä, että tavarat ovat suhteellisen toimivasti paikoillaan.

Tässä on näkymä ovelta. Suurimman osan tilasta vie 5,2m Ikean Galant-työpöytää. Pöytä on kasattu kolmesta erikokoisesta osasta.

Sitten varsinaisiin ratkaisuihin. Expedit -hyllykköni oli vastavalossa aivan kamala kuvattava. Vain muutama hyllyistä on käytössä sellaisenaan. Kahteen ruutuun ostin laatikostot jossa asuvat isot stanssit, kohokuviointikansiot ja -levyt sekä kuumailmapuhallin, liimapyssy ja muutama muu työkalu. Yksi ruutu jakautui neljäksi pienemmäksi upotettavalla hyllyllä ja sai asukeikseen kohopulverit, akryylipalikat, osan akryylimaaleistani, apuaineita, strasseja ja peppupyyhkeet.

Isot paperit on lajiteltu jonkinlaiseen värijärjestykseen Elliksen ohjeilla rakentamiini lokerikoihin. (Vinkkinä vastaavaa suunnitteleville, Bauhaus ei ole edullisin mahdollinen paikka hankkia ja sahauttaa vanereita niitä varten.) Pienemmät paperit ovat erikseen. Niiden vieressä on rasiat höyhenille ja nauhoille. Säilytän nauhojani myöhemmin nähtävällä tavalla Ribbon Ringeissä joten rasiassa ovat vain leveät nauhat ja ne, joita on paljon.

Kaikki leimasimeni mahtuvat onneksi vielä yhteen isoon mappiin, johon olen lajitellut ne keräilykorttitaskuihin ja valokuvataskuihin.

Hyllyn päällä on myös muutama laatikko. Niissä on usein käytettävää tavaraa, kannalliset leimasimet, korttipohjat ja teipit ja liimat. Kaikki neppareilla koottavat laatikot ovat vanhoja peruja ja ostettu muistaakseni Tiimarista. Big Shot on periaatteessa käytettävissä hyllyn päällä mutta aika usein nostan sen työpöydälle jos on vähänkään enemmän stanssattavaa.

Mummun pääsiäiseksi tuoma lasiastia sulkee sisälleen tarrahelmet ja -timangit. Koruteline odottaa kesän tapahtumiin myytäväksi tulevia korvakoruja. Teline on hankittu Omakorusta.

Sitten ne nauhat. Tilasin 90 nauhatagia joiden mukana tuli iso rengas. Halusin kuitenkin jakaa nauhat useammalle renkaalle joten nyt tagit on pujoteltu 7 gypsiesin punaisiin saranarenkaisiin. Kodin ykkösestä hankitun amppelin pohjan pinnat olivat melko harvassa joten leikkasin ohuesta pleksistä sille pohjan. Päällikorissa on leikkurini ja koukuissa ne jo mainitut nauhat sekä sakset. Laitoin loput saranarenkaat kiinni pohjapinnoihin ja niihin pyyheripustimia jos vaikka keksin jotakin ripustettavaa. Herra Orava vahtii tarkasti tekemisiäni.

Työpöydän "askartelupisteessä" on paljon pientä tavaraa käden ulottuvilla. Hankin Lidlistä jo monta kuukautta ennen muuttoa metallisia muistitauluja. Niiden mukana tulleilla pikkuisilla hyllyillä on akryylimaalit, alkoholimusteet ja Distress -täyttöpullot. Hyllyjen alapinnassa ovat Sticklesit magneettikiinnityksellä.

Alareuna on täynnä koukkuja joihin ripustin stansseja, maskit, kaariviivaimet ja muutaman teippirullankin. Loput pienet stanssit ovat muistilapuille tarkoitetussa hyllyssä. Toinen samanlainen pitää sisällään Minimisterit ja tuubimalliset kimalleliimat. Kolmannessa on ihan sitä mihin ne on tarkoitettukin, muistilappuja.

Ylhäällä hyllyssä on laatikoissa leimakuvia ja tarroja. Keskimmäisessä osassa on lähinnä keskeneräisiä minialbumeita ja kuoria joihin on kerätty skräpättäviä asioita. Oikeassa reunassa on Ikean Krus -purkeissa kukkia ja kukkatarvikkeita. Purkkeja mahtuu hyllylle 9 joten ihan heti ei tule ahdinko vaikka nuo vähän lisääntyisivätkin.

Lempiosani muistitauluja ovat Ikean Gruntal -magneettipurkit. Olen lajitellut niihin napit, haaraniitit, eyeletit, helmiä, paljetteja, helminauhoja, paljettinauhoja, kellonosia, riipuksia, dropseja, klemmareita ja satunnaisia metalliosia.

Ensimmäisessä kukkaruukussa on kyniä, siveltimiä ja muita pitkänmallisia työvälineitä. Toiseen laitoin musteenlevittimet ja käytetyt sienet. Laitoin tussini pieneen koriin kun en ainakaan vielä keksinyt kivaa tapaa säilyttää niitä vaakatasossa.

Pieni lipasto on Kuljun kartanosta, mutta samaa lipastoa myy (tosin kympin kalliimmalla) myös Kodin ykkönen. Pienet laatikot ovat omiaan glitterille, helmisiimoille, pullonkorkeille ynnä muille sekalaisille pienille koristeille.

Sen vieressä in kaksi You Do:n paperikkoa joista toisessa on kuviolliset ja toisessa yksiväriset silput.

Pöydän alla on kaksi aarretonkkaa, tilkkuämpäri ja tylliämpäri. Lisäksi sinne on piilotettu tarvikekassi ja koskettimeni.

Suurin Byholma -kori on pullollaan tietokonejuttuja, lähinnä johtoja ja ohjekirjoja. Keskikokoinen on saumurin vieressä lastattuna ompelulangoilla ja neulatyynyillä. Vaikka pöytätilaa on muka paljon, ei sitä vieläkään ole riittävästi että ompelukoneen ja saumurin viitsisi jatkuvasti pitää yhtä aikaa pöydällä. Ompelukone on siis tässä kuvassa laukussaan lattialla.

Saumurin yläpuolella on inspiraatioseinäni, kaksi päällekkäin kiinnitettyä Fiskevik -pidikettä. Sinne on tarkoitus kiinnittää kaikkea kivaa.

Loput tarvikkeet ja tavarat ovatkin sitten ovien takana piilossa. Onnekseni huoneessa on kuusi kaappia. Kaksi ensimmäistä näyttävät jotakuinkin vasemmanpuoleisimmalta eli sisältävät lankoja ja kankaita. Kankaat pakkasin läpinäkyviin Samla -laatikoihin mutta langat raukkaparat ovat vielä isoissa kasseissa.

Askartelutarvikkeita ei oikeastaan ole kuin yksi kaapillinen. Siellä on käsityölehdet joita kaipaan todella harvoin, helmet pakeissaan, joulupaperit, tulostuspaperit, kirjekuoret ja satunnaiset, harvemmin kaivattavat askarteluvälineet kuten silkkipaperit, kangasvärit ja paperinauhat.

Viimeinen kaappipari on vielä kaaos. Siellä ei ole hyllyjä ja lienee siitä syystä kaappiin on kerääntynyt kaikkea mahdollista isosta boolikulhosta silityslaudan kautta kaavarulliin.

Tykkään huoneestani ihan valtaisasti. Se pesee aiemman olohuoneen lattialla askartelun 100-0. Vaikka oli minulla silloinkin työpöytä makuuhuoneen nurkassa. En vain osannut olla siellä.

Pyhä yksinkertaisuus

Kävi jotakin mitä minulle yleensä ei käy: löysin eilen laatikosta kohokuviointikansion jonka olin ostanut juuri ennen muuttoa ja unohtanut kokonaan. Yleensä uusista "leluista" on niin innoissaan, ettei näin pääse käymään.

Tiimarista tarttui matkaan kivoja helmiäiskartonkeja jotka ovat omiaan kohokuviointiin. Lopputulos oli niin kaunis, etten raaskinut peittää sitä juuri millään. Kohokuviot saivat aavistuksen väriä tusseista ja Mariannen perhonen kävi läpi Versafine-käsittelyn. Puolihelmiä en tietenkään voinut jättää väliin tälläkään kertaa.

Ja laulan pappadaduda pappappaduuda...

Olin vastuussa Svetan samoista materiaaleista -ringin tämän viikon materiaaleista. Ja kas kummaa, en muistanut itse kuvata niitä. Toivottavasti joku tytöistä muistaa.

Kuuntelin Haloo Helsingin! Maailman toisella puolella -kappaletta ja sain omituisen vision. Kortista tuli niin omituinen, että äitini pyörittelisi sille vain silmiänsä. Taidan haudata sen mappi Ö:hän. Se on kuitenkin pakko julkaista ringin vuoksi joten olkaatten hyvät:

EDIT: Yritin sitten pelastaa kortin tunkkaamassa siihen lisää vähän kaikkea. Huono idea. Se päätyi lopulta mappi Öön sijasta suoraan roskakoriin. Enemmän ei läheskään aina ole parempi.

Vaikutteita

Tein tänään tekstittömän kortin jonka piti olla äärettömän pikainen äitienpäiväkorttihutaisu mutta päätyi huutamaan jatkuvasti lisää jotakin. Kortista näkee Maijun vaikutuksen vaikken olekaan apuaineiden kanssa lähellekään samalla tasolla. Kulmakeot ovat kuitenkin selvästi Korttigalleriasta kotoisin.

Mariannen isoa perhosstanssia tulette luultavasti näkemään kesän aikana kyllästymiseen saakka. Se jäi hankkimatta ilmestymisen aikoihin ja valmistajalla oli jonkin aikaa toimitusvaikeuksia joiden vuoksi sain omani vasta jokunen viikko sitten. Ja se on ihana!

Mä joka ilta naulaan ja naputan

Muuton jäljiltä on vieläkin kaikkea pientä kotiin liittyvää näpertämistä. Tänään sain vihdoin aikaiseksi tehdä "ei mainoksia" -kyltin oveen. Siitä tuli aiempaa WC-kylttiä simppelimpi kun ajattelin, ettei liiat hörselöt kuitenkaan pysy ovessa kunnossa. Viesti menee ehkä helpommin myös perille kun teksti on selkeästi luettavissa.

Viimen viikon puolella näpertelin Carolan innoittamana itselleni lisää musteenlevittimiä. Ostin Bauhausista rimanpätkän, Sinellistä kahvoja ja Biltemasta itsekiinnittyvää tarranauhaa. Carolan miehen hienoista systeemeistä poiketen minulla ei ollut käytettävänä sopivaa poraa kahvojen upotuskolojen tekemiseksi listaan. Siksi sahasin kahvojen päästä upotusnypylät pois ja reilusti ruuvasin kahvan listan läpi puuruuvilla kiinni. Ruuvin kanta jäi lopuksi tarranauhan alle piiloon.


Seuraava rakennusprojekti oli mustehylly. Sahautin samalla Bauhausin reissulla 9mm ja 6,5mm vanerista kappaleet tähän ja kahteen Elliksen paperihyllykköön joista toinen odottaa vielä naulaamista kasaan. "Hyllyinä" käytin Ikean Inreda -DVD-telinettä jonka sahasin kappaleiksi. Distressit ovat vähän korkeampia kuin telineen välit joten jos haluaisi niiden liukuvan vapaasti tulisi käyttää vain joka toista väliä. Ylempää ei kuitenkaan paljoa tarvitse nostaa sormella, että alempi pääsee vapaaksi tällälailla joka hyllyyn aseteltuna. Yhdestä DVD-telineestä ei aivan riitä täyttä mittaa joka väliin (varsinkaan jos lähtee aluksi sahaamaan väärään suuntaan niinkuin allekirjoittanut teki). Kaikki mahdolliset mustetyynyt eivät tosin mitoiltaan sovi näihin väleihin joten oli ihan kivakin, että pohjalle jäi tyhjää tilaa niitä varten.


Kokoaminen oli yksin vähän hankalaa. Ensin liimasin kumiosat Glossyllä kiinni levyihin. Seuraavaksi päädyin liimaamaan Sticky Gluella koko hyllyn kasaan ja naulaamaan pienillä nauloilla vasta sen jälkeen. Jos on joku kaveri pitelemässä levyistä kiinni naulatessa, selviää ilman liimaamisvaihetta. Maalaamiseen käytin huoneeni ikkunaseinästä jäänyttä remonttimaalia. Päädyt saivat vähän väriä Graphic45:n ihanasta kirsikkapaperista. Takalevyksi niittasin punaisella kartongilla päällystetyn palan ohutta massalevyä joka jäi yli TV-tason kasaamisesta. Sen voi halutessaan jättää kokonaan pois tai käyttää vaikkapa samaa 6,5mm vaneria josta pystylevyt ovat. Taustalevyn koko on 40cm*24,3cm. Ohuemmasta levystä sen voi jättää muutaman millin vajaaksi molemmista suunnista.


9mm levyä tarvitaan tähän hyllyyn 2*45cm*11 cm. Jollet halua jättää ylimääräisiä päätytöröjä, pituudeksi riittää 40 cm. 6,5mm levyä tarvitaan 5*23,5cm*11cm. Korkeutta voi toki säätää oman maun mukaan, kunhan muistaa huomioida sen takalevyn koossa.

Hyllykön alla näkyy vielä yksi näperrys. Lasinen leikkuualusta syntyi kivasti vanhan vitriinimme hyllystä jonka pohjaan liimasin Glossyllä Ikean Rationell Variera -laatikonmattoa.