Tämäkin rinki tuli päätökseensä. Ensimmäinen samoista materiaaleista rinkini joskus muinoin oli mielestäni jotakin aivan kamalaa. Rehellisesti täytyy myöntää, että kirosin jokaisen kuoren lähettäjän kun en saanut mitään sopimaan toisiinsa. Meni pitkään, ennen kuin lähdin mukaan seuraavan kerran.
Tässä ja edellisessä ringissä kuoret ovat olleet huolellisesti ajatuksen kanssa koottuja eikä kirosanoja ole tullut kuin yhden kortin kohdalla ja sekin oli omista materiaaleista. Minnamannan kuori ei ollut poikkeus tässä suhteessa.
Väriyhdistelmä oli ihana, rakastan varsinkin oranssia! Yksi paperi ja hattuneula jäivät käyttämättä. Mallailin neulaa moneen kohtaan mutta se ei jostain syystä halunnut mukaan.
Maalasin valkoiset kukat distresseillä ja Perfect Pearlseillä. Tämä on ihkaensimmäinen porraskorttini ja vallan hauska tehtävä. Vähän malli näyttää hassulta kiinni taitettuna mutta lahjapöydälle asettamista ajatellen se on mahtava.
Bildmålarnanin leimakuva oli sinänsä tervetullut, etten omista yhtäkään ylioppilasleimaa. Tarkoitukseni on ollut ostaa Magnolian pelkkä lakki mutten vielä ole saanut aikaiseksi tilata sitä. Pelkkä lakki siksi, että minulla on vähän henkisiä ongelmia niiden muutamien hahmojen kanssa joita on saatavilla ylioppilaslakki päässä. Samoja ongelmia kuin useiden hääparienkin kanssa. En oikein aina ymmärrä miksi hahmot ovat lapsia. Muutama hauskakin lapsihääparileima on toki olemassa: Ne, joista näkee selvästi, että leikitään liian suuret vaatteet päällä.
Ylioppilaaksi pääsevät ovat vielä vähän siinä iässä, että saattavat pahimmassa tapauksessa vetää herneen nenäänsä kun isotäti ilmestyy paikalle kortin kanssa jossa aikuistumisriittiään läpikäyvä sankaritar kuvataan pikkutyttönä. Vai olenko se sittenkin vain minä jota tämä häiritsee?
Väriyhdistelmä oli ihana, rakastan varsinkin oranssia! Yksi paperi ja hattuneula jäivät käyttämättä. Mallailin neulaa moneen kohtaan mutta se ei jostain syystä halunnut mukaan.
Maalasin valkoiset kukat distresseillä ja Perfect Pearlseillä. Tämä on ihkaensimmäinen porraskorttini ja vallan hauska tehtävä. Vähän malli näyttää hassulta kiinni taitettuna mutta lahjapöydälle asettamista ajatellen se on mahtava.
Bildmålarnanin leimakuva oli sinänsä tervetullut, etten omista yhtäkään ylioppilasleimaa. Tarkoitukseni on ollut ostaa Magnolian pelkkä lakki mutten vielä ole saanut aikaiseksi tilata sitä. Pelkkä lakki siksi, että minulla on vähän henkisiä ongelmia niiden muutamien hahmojen kanssa joita on saatavilla ylioppilaslakki päässä. Samoja ongelmia kuin useiden hääparienkin kanssa. En oikein aina ymmärrä miksi hahmot ovat lapsia. Muutama hauskakin lapsihääparileima on toki olemassa: Ne, joista näkee selvästi, että leikitään liian suuret vaatteet päällä.
Ylioppilaaksi pääsevät ovat vielä vähän siinä iässä, että saattavat pahimmassa tapauksessa vetää herneen nenäänsä kun isotäti ilmestyy paikalle kortin kanssa jossa aikuistumisriittiään läpikäyvä sankaritar kuvataan pikkutyttönä. Vai olenko se sittenkin vain minä jota tämä häiritsee?
Oi kun kaunis! Ihana tuo porrastaittelu, pitää kokeilla joskus. :)
VastaaPoista